Jo viime syksystä olen aina välillä miettinyt oman blogin aloittamista mutta en vain ole saanut aikaiseksi. Ja kait se suomalainen vaatimattomuuskin nostaa päätään - ketä nyt minun tekeleet kiinnostaisi ja niin harvoin saa mitään valmiiksikaan... mutta yritetään, jos tätä ehtisi ja jaksaisi päivittää.

Lukioaikoina neuloin enemmänkin. Suurimmaksi osaksi villapaitoja, vähintään nelosen, mieluiten vitosen puikoilla ja paksusta langasta. Valmista piti tulla nopeaan tai mielenkiinto ei riittänyt... Opiskeluaikana puikot oli jäissä yhtä isälle tehtyä hieman liian lyhyttä kaulahuivia ja ilman peukaloita jääneitä lapasia lukuunottamatta.

Reilu kaksi vuotta sitten aloin odottamaan esikoistani, Aleksia, ja päätin tehdä vauvalle villahaalarin. Äidin kaapeista löytyi 70-luvun Käsityökerholehti, ja sieltä perus ainaoikeinvillahaalarin ohje, sekä Jakobsdalsgarnin Othello tweed lankaa (40% alpakka, 20% villaa, 37% akryylia ja 3% viskoosia). Haalari tosin otti puolisen vuotta valmistuakseen kun tein sileänä neuleena mikä vaati silmukoiden laskemista... Mutta siitä tuli ihan käyttökelpoinen ja siitä se innostus taas sitten lähti. Kuopus Arttu syntyi viime marraskuun lopulla mikä aiheutti parin kuukauden tauon neulomiseen mutta nyt poika viihtyy jo pitkiäikin aikoja ihan itsekseen ja äiti on saanut taas ottaa omat lelut käteen.

Nyt on kesken koko ajan useampikin työ ja välillä jotain valmistuukin!

Tällä hetkellä edistyy pääkallolapaset Novitan Isoveli langasta miehella ja itselleni villapaita Floricasta.